+358408442100
  • fi

Herättämö – Yritysvastuu ja kirkas kieli

Herättämö – Yritysvastuu ja kirkas kieli
22
kesä

Yritysvastuu ja kirkas kieli – Voiko yritysvastuusta puhua selkeästi?

Keskiviikkona 17.6 kokoonnuimme kauniiseen Villa Kiveen pohtimaan kirkkaan kielen ja selkeän ilmaisun merkitystä yritysvastuun raportoinnissa ja viestinnässä. Kirjailija Petri Tamminen herätteli osallistujat vilkkaaseen keskusteluun yritysvastuuviestinnän erityiskysymyksistä. Voit alta lukea Petrin laatiman muistilistan yritysvastuun ammattilaisille.

Tilaisuuden lopuksi keskustelimme Herättämön merkityksestä avoimena ja positiivisena keskustelupaikkana. Herättämön toivottiin jatkuvan ja keskittyvän entistä enemmän uusien keskustelunavausten ja ajatusten herättelyyn. Tähän panostamme syksyn Herättämön suunnittelussa, joka on jo täydessä vauhdissa, seuraa siis blogiamme.

Aurinkoista kesää toivottaen!

Mikael ja Tomi

 

Petri Tamminen, Herättämö 17.6. 2015
MUISTILISTA – Yritysvastuu ja kirkas kieli

  1. Tarvitaanko tätä tekstiä?

Ensimmäinen ehto hyvälle tekstille on, että kirjoittaja tavalla tai toisella tunnistaa kirjoituksen tarpeellisuuden.

  1. Mikä on tekstin ydin?

Lomamatkassani ei ollut ydintä, mutta se ei haittaa, koska sain kuitenkin levätä ja säät oli hyvät; sen sijaan kertomus lomamatkastani tarvitsee ytimen. Sen löytäminen ja kirkastaminen vaatii työntekoa, mutta vahvistaa samalla kirjoittaja-asemaani.

  1. Voinko aloittaa suoraan asiasta / voinko lopettaa kun asia on sanottu?

Meillä kaikilla on albumeissamme liian kaukaa otettuja kuvia, ja me olemme kaikki  jääneet joskus ovelle selittelemään, vaikka asia tuli jo valmiiksi. Se on inhimillistä.

Asiatekstien kanssa pitäisi kuitenkin pyrkiä energiansäästöön. Jokainen meistä joutuu lukemaan liikaa kirjoituksia, jotka hapuilevat – ikään kuin meillä kaikilla olisi rajattomasti aikaa.

  1. Piste on ajattelun paras apuväline

Kotona repliikkien pituus on keskimäärin 4-5 sanaa. Asiaa on tutkittu, näin lyhyitä ovat viestinnän peruspalikat. EU-mietinnön ensimmäisessä virkkeessä oli 47 sanaa ja toisessa 72.

  1. Löydä tekijä, teko ja kohde.

Passiivissa asiat tapahtuvat teoriassa. Aktiivi tuo ryhtiä ja näkyy.

Vertaa: Ruokailutoimenpiteitä harjoitettiin lihajalosteiden parissa / Me söimme makkaraa.

Passiivi johtuu usein epävarmuudesta, pelkäämme nimetä tekijät.

  1. Valitse ilmaisevin sana – se odottaa sinua jossakin

Jari Tervo kertoo, kuinka hän löysi käsikirjoituksestaan lauseen: ”Ulkona oli sankka lumisade.”

Se näytti hänestä löysältä. Hän viilasi sitä aikansa ja päätyi muotoon: ”Pyrytti.”

Mikko Rimmisen runokirjan ”Sumusta pulppuavat mustat autot” verbivalinta vie lukijan suoraan sumuisen maantien varteen.

  1. Suomenna käsitteet, joille on olemassa vastaava yleiskielinen sana.

Vierasperäisestä sanasta luopuminen voi tuntua vaikealta. Siihen on tarttunut kansainvälisestä yhteistyöstä tai alan kirjallisuudesta loistokkuutta; se tuntuu hienostuneelta. Mutta onko meillä varmuutta siitä, että se herättää vastaanottajassa samat kultivoituneisuuden konnotaatiot?

  1. Jos et tiedä kuinka ilmaisisit asian, mieti kuinka kertoisit sen ystävälle.

Oikotie kirkkaampaan virkkeeseen, tapa löytää koristeiden keskeltä todellinen sanottava.

Jokainen erikoisala tuo mukanaan oman sanastonsa, mutta missään ei määrätä, että kielen rakenteiden täytyisi samalla muuttua mutkikkaiksi.

Ludwig Wittgenstein: ”Sen minkä voi ylipäätään sanoa, voi sanoa selvästi”.